KariIMattila Perusteltu tieto on aatetta vahvempi

Pisa, kunnat ja harhapolut

Tiedätkö sinä, mikä Pisa-keskustelussa on pielessä? Mitä on jätetty kertomatta? Varmasti sinäkin olet huomannut, miten viime päivinä on paljon keskusteltu tuoreesta Pisa - tuloksesta. Noista keskusteluista on jäänyt muutama aivan ratkaisevan tärkeä asia huomioimatta! Tulokseen liittyen kritisoidaan isosti koulutuksen ja sivistyksen kentällä menossa olevia uudistuksia. Kurkistetaanpa kuitenkin hieman syvemmälle, sinne missä juuret nykyiseen Pisa-tulokseen, ja moniin muihin ongelmiin, oikeasti ovat.

Pisa-tulokset muodostuvat noin 15 vuotiaiden testeistä. Näiden nuorten osaaminen on rakentunut peruskoulun aikana. Niinpä nykyisen Pisa-tuloksen siemenet on kylvetty 2006 alkaen. Pohjaa on luotu varhaiskasvatuksen eskarista lähtien. Mitä tuolla kentällä on tapahtunut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana? Ihan ensimmäiseksi meidän on muistettava, että KAIKKI arjen tekemiseen liittyvät päätökset tehdään kunta-tasolla. Siis kuntatason päättäjät ovat tehneet ne operatiiviset päätökset, tuntikehykset, tilat, opettajat, koulunkäyntiavustaja, kuraattorit, psykologit, koulukuljetukset sekä tilojen hankinnat ja remontit.

Tuolla kentällä on tehty mm. seuraavia päätöksiä; lukioiden seiniin (pääomakustannuksiin ja hoitokustannuksiin) on laitettu 2007 - 2013 merkittävästi lisääntyvässä määrin rahaa (kustannukset ovat nousseet 40%). Suomesta löytyy paljon vanhoja kiinteistöjä, joihin on kunnan päätöksellä laitettu pääomavuokraksi uutta vastaavan tilan vuokra. Se, mitä tämä oikeasti tarkoittaa, on että sivistyksen puolelta on siirretty rahaa kunnan muuhun toimintaan. Kuntien tiukkenevan talouden nimissä on sivistyksen puolelta vaadittu säästöjä, ryhmäkokojen kasvattamista, koulunkäyntiavustajien määrän vähentämistä jne. Ongelma erityisesti vaikeammassa tilanteessa olevien oppilaiden kohdalta meni kuntapäätöksillä niin pahaksi, että OKM tasolla todettiin että oppilashuolto pitää pistää lakisääteisesti ohjatuksi.

Nykyiset Pisa-tulokset ovat siis seurausta opetuksen toteutuksen mahdollisuuksien heikentämisestä kuntatasolla. Nyt esille nostetut toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset eivät missään muodossa voi näkyä nykyisissä tuloksissa. Pisa-tuloksia käytetään perusteluna rakenteellisten muutosten perumisvaatimuksissa. Perustelu on yhtä vahvalla pohjalla kuin se, että jäätelön syönti kesällä pitää kieltää koska ihmisiä hukkuu kesällä enemmän kuin talvella, jolloin jäätelöä syödään vähemmän.

Vastaavasti myös toisella asteella koulupudokkaiden ja koulussa uupuneiden määrät ovat kasvussa. Suunnitelma yhdestä lisävuodesta oppivelvollisuuteen ei ole ratkaisu! Kun koulu ei 9 vuoden aikana ole onnistunut rakentamaan oppimista ja kiinnostusta rakentavaa ilmapiiriä, niin ei se yhden vuoden "lisätuomiolla" muodostu. Pitää uskaltaa muuttaa rakenteita ja prosesseja. Pitää hyväksyä se, että nuoret ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja. Osaamisperusteisuus (ei oppitunteja vaan osaamista) on erittäin hyvä ratkaisu. Tuo muutos olisi kaivannut vahvemman linjauksen rinnalleen, olisi pitänyt tehdä selkeämmäksi polkuvaihtoehdoksi ammatillinen ilman pakollista jatko-opintokelpoisuutta. Jos se innostus sitten myöhemmin herää, niin meidän järjestelmämme sen mahdollistaa. Pakkoputki voi kääntyä itseään vastaan (on jo kääntynyt), osa jättäytyy ammatillisesta, itseä kiinnostavasta, pois koska tuota kouluinhotusta herättänyttä yleisaineitta on liian paljon.

Opetuksen rakennetta ja toteuttamista pitää muuttaa, ei sen vuoksi että jonkun henkilön tai puolueen pitää saada jättää peukalonjälkensä, vaan sen vuoksi että tieto, tiedon käsittely ja tarvittavat taidot ovat radikaalisti muuttuneet. Tuoreet tieteelliset tutkimukset myös yksiselitteisesti kertovat sen, että taidot ja osaaminen saadaan merkittävästi paremmalle tasolle, kun oppiminen on oppijalähtöistä, ei opettajan ulos suoltamaa informaatiota.

Nyt on jokaisen kunnan ja kuntalaisen "kohtalon" paikka. Seuraavassa kuntavaalissa valittavat luottamushenkilöt ratkaisevat sen, pystyykö kunta luomaan oikeasti menestyksekkään ympäristön oppimiselle. Annetaanko rehtoreille ja opettajille sellaiset toiminnalliset ja työkulttuuriset mahdollisuudet, että lapset ja nuoret saavat hyvät eväät tulevaisuuteen. Vai panostetaanko hallintoon, seinien kautta muualle ja roikutaan vanhassa kiinni. Eriytymistä kuntien välillä on jo tapahtunut. Ja tulee tapahtumaan lisää.

Millaisen kunnan sinä haluat lapsille ja nuorille?

Kirjottelin tätä kolmen perspektiivin kautta, sivistyslautakunnan vpj, entisenä ammatillisen koulutuksen rehtorina ja nuorten koulun käyntiä vierestä seuranneena!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tämä on jo jotain lupauksia herättävä kirjoitus. Koulumaailmaa läheltä seurannut ja kokenut uskaltaa esittää uusia ratkaisuja eikä suoltaa kouluhallituksen litanioita. Kysymys ei ole rahasta. Menkää katsomaan, miksi Viro on parempi, vaikka heillä ei ole taatusti rahaa.

Kirjoituksessa tuodaan esiin se tosiasia, että koulupudokkaat syntyvät pääsääntöisesti yläkoulun aikana. Kaikki vain eivät pysty siihen matematiikan ja kielten opiskeluun, johon heidät pakotetaan jatko-opiskelumahdollisuuksien nimissää. Hinta siitä on liian kova, kun jatko-opiskeluun yliopistotasolle löytyy vaihtoehtoinenkin polku, jos se rupeaa myöhemmin kiinnostamaan. Tämä juttu on vasemmiston poliittista ideologiaa ja siitä ruvetaan nyt maksamaan kovaa hintaa. Neljännes ikäluokasta jää muitten elätettäväksi.

Toimituksen poiminnat